Wanaeus-Suvun esittely

Sukuseura Wanaeus-Suku ry perustettiin Kangasalan Saarikylissä Apajapohjan Kallioniemessä syyskuun 1. päivänä 1990 Pentti Kalliovalkaman tekemän sukututkimuksen perusteella. Paikalla oli pieni joukko Karoliina Sundströmin (Eräjärven kappalaisen Anders Sundströmin tytär) ja Tuomas Rosenqvistin (Kuhmalahden Marttalan poika) sukuhaarasta sattumanvaraisesti valikoituneita jäseniä. Ensimmäinen varsinainen sukukokous ja -juhla pidettiin Saarikylien nuorisoseurantalo Kumpulassa kesällä 1991. Seuran kotipaikka on Orivesi. Jäsenistöön on alun alkaen ja yhäkin kuulunut Eräjärven Vedentaustan Kalliovalkaman torpasta lähteneiden sisarusten Vilhelmin (Kuusivaara), Joosepin (Kallio/Kalliovalkama) ja Kustaavan (Savijoki) jälkeläisiä.

Wanaeus-sukunimi on otettu käyttöön Turun Yliopistossa 1640-luvulla. Ensimmäiseksi sitä käytti Pietari Jaakonpoika eli Petrus Jacobi Wanaeus, joka valmistui ylioppilaaksi vuonna 1644 ja maisteriksi 1661. Hän kirjoitti vuonna 1648 häälaulun "Epithalamium, herra Erik Oxenstiernan ja neiti Elsa Elisabet Brahen kunniaksi", joka on ensimmäinen julkaistu orivesiläisen henkilön kirjoittama teos. Sukunimen ottivat käyttöön myös edellisen setä Johan Pietarinpoika Wanaeus (vanhempi, "senior", Oriveden kappalainen 1643 alk. ja kh 1669-1678) ja serkku Pietari Matinpoika Wanaeus (Pälkäneen pitäjänapulainen 1668-77 sekä Perniön kappalainen 1677 alk.), joka oli Längelmäen kirkkoherran Matti Pietarinpojan poika.

Seurattaessa sukua varhaisempaan aikaan löytyy taustalta Johan Pietarinpoika Wanaeus vanhemman isä Pietari Jaakonpoika (Petrus Jacobi), joka oli Oriveden kirkkoherrana vuosina 1618-43. Hän hankki omistukseensa Oriveden Suomaseman tilan, joka säilyi sukutilana noin 200 vuoden ajan. Pietari Jaakonpojan isä oli Jaakko Eeronpoika, joka omisti Oriveden Padustaipaletta vuosina 1558-79 ja Naappilaa 1580-1606. Etäisimpänä kantaisänä tunnetaan Kangasalan Herttualan Eerolan omistaja Eero vuodelta 1540.

Kuusivaaran, Kallion/Kalliovalkaman ja Savijoen sukuhaarojen taustalta löytyvät myös mm. seuraavat suvut: Bartholomeus (Pälkäneen kh), von Hausen (Saksassa suku tunnetaan jo vuodelta 933), Feirich, Fiting, Hinkkala, Hoffman, Huntila (Haroila), Indrenius, Kymberg, Neppius, Prytz, Vappula.

Sukukirjan seura sai valmiiksi syksyllä 1995. Sen ovat kirjoittaneet Matti J. Kankaanpää ja toisena kirjoittajana Pentti Kalliovalkama. Kirja sisältää kertomuksen suvun alkuvaiheista sekä matrikkelin Tuomas Rosenqvistin ja Karoliina Sundströmin jälkeläisistä. Vuonna 1997 laadittiin taulukostot suvun vanhimmista perheistä. Täydennysosan (Wanaeus-suku 2) toimitti Pentti Kalliovalkama.

Jo kesäksi 1991 valmistui seuran sukutunnus, joka esiintyy esimerkiksi pöytästandaarina ja isännänviirinä. Tunnuksen suunnitteli taiteilija Kristiina Kuusivaara. Tunnus muodostuu kolmesta väristä: Vihreä kertoo metsästä ja viittaa Kuusivaaraan. Punainen on sävyltään ns. kirkkopunainen ja viittaa suvun pappistaustaan. Samalla se muistuttaa punakraniittia ja sen voi yhdistää Kallion - Kalliovalkaman nimeen. Kolmas väri on helmiäinen, joka kuvaa savea ja sitä kautta edustaa Savijoen sukunimeä. Samalla väri muistuttaa myös suvun voimakkaasta viljelijätaustasta. Tunnukseen liitty vielä W-kirjain, joka viittaa Wanaeus-nimeen.

Vuonna 1994 sukuseura teki retken Tallinnaan Tällä matkalla käytiin myös Pyhän Hengen kirkossa, joka liittyy suvun taustaan siten, että siellä toimi eräs esi-isistä Arend von Hausen pastorina 1600-luvun alussa. Käynnin yhteydessä pastori Valdet Johansson ystävällisesti vihki sukutunnuksen.

Sukuseura on julkaissut joululehteä vuodesta 1991 alkaen.

Sivun alkuun

19.5.2004