Pekka Simojoki
 

Ajankohtaista

Kuulumisia

Värikkäitä terveisiä täältä Kangasalta syksyisen sateen jo ropistessa meidän vihreän talon ikkunoihin! Näin on taas yksi kesä pikkuhiljaa takana ja päivät menevät kylmemmiksi. Paljon on monenlaista koettu, iloa ja laulua on riittänyt, vaikka kesä aika sateinen olikin. Perheen kuulumiset ovat aika vauhdikkaita, välillä ei itsekään mukana tahdo pysyä.

Meidän pesueen kolme vanhinta lasta ovat olleet omillaan jo monta vuotta. Vanhin tytär Henna jatkaa teatterin tekemistä Tampereen Työväen Teatterissa 'Viulunsoittaja katolla' -musikaalissa. Se kannattaa varmaan käydä sitten katsomassa. Hänestä on tullut taitava ammattilainen, jolta sujuu draama, tanssi ja laulu. Siellä hän Tampereen keskustan tuntumassa asuu Miikkansa kanssa mukavassa vanhan ajan puutalossa. Janne tekee töitä ja samalla jatkaa opiskelujaan Helsingin Yliopistossa ja tuntuu sekä hänellä että meidän mukavalla miniällä Henskalla olevan aika monta rautaa tulessa! Heidi puolestaan otti rohkean askeleen ja jatkaa lauluopintojaan tämän talven Englannissa! Jännää nähdä, mihin asti nuoren laulajan siivet kantavat. 'Poika ja Maria' -duolle se merkitsee tietenkin pientä taukoa ja Aarni-vävylle siksakkia Suomen ja Englannin välillä. Heidän kuulumisiaan voi seurata netissä (poikajamaria.com!)

Kotona on meidän ilonamme vielä kuopus Joonas, joka kävi viime kesänä unohtumattoman riparinsa Päiväkummussa. Isoskoulutus alkaa ja nuorten leirit odottavat. Ihan kateeksi käy, olihan ne hienoja aikoja itselläkin silloin joskus. Ysiluokka on pojalla jo menossa ja kovasti häntä innostaa musiikkiteknologian alkeet. Biisejä siellä näyttää syntyvän! Nuori mies on kasvanut jo isän ohi ja laulaa edelleen Pirkanpoikien A-kuoron riveissä bassoa! Niin, se tietenkin täytyy mainita, että iloinen ja vauhdikas pikimusta kääpiövillakoira Jedi tuo meidän taloon vielä vähän extra energiaa, ettei päästä vanhenemaan liikaa?

Vaimoni Arja on välillä tehnyt diakonin ammattitaidollaan useissa seurakunnissa erilaisia töitä ja tuurauksia, sellaista on tänäkin syksynä luvassa. Sen verran hän kuitenkin ehtii olla kotona, että pitää meidän perheen palapeliä kasassa, kun minä jatkoin tätä kiertolaisen hommaani. Onneksi hän kuitenkin aina välillä lähtee keikoille laulamaankin. Itselleni kuuluu hyvää, olen monessa mielessä onnellinen mies, mikä varmaan näkyy myös rivien välissä ja välilllä laulujenkin nuoteilla. Kesällä on erityisen hauskaa ollut möyriä puutarhassa rikkaruohojen perässä. Nyt syksyllä on sitten saatu monenlaista hilloa ja mehua talteen talven varalle. Tällaista kuuluu siis tänä syksynä meidän vihreään taloon Kuohunharjun juurella ja Vesijärven rannalla.

Keikkarintamalta

Tänä syksynä tapahtuu monenlaista jälleen. Se syksyn suurin juttu on tietenkin odotettu ja jännitetty Exitin 30-vuotisjuhla! Varsinainen juhla osuu syyskuun loppuun, kun suuri viiden päivän mittainen konserttisalikiertue rävähtää liikkeelle. Eipä sitä olisi uskonut silloin, kun 11.9. 1987 pidettiin se Exitin historian ensimmäinen keikka. Niitä onkin tullut yhteensä pidettyä aika tarkalleen 1000 eri puolilla maata ja rajojen ulkopuolellakin. Juhlavuoden aloitimme pitämällä kevään mittaisen keikkatauon ja keskityimme laulujen kirjoittamiseen ja harjoitteluun uutta juhlalevyä silmällä pitäen. Sitten toukokuussa oli tauon jälkeen ensimmäinen keikka Turun Kirkkopäivillä. Oman värinsä juhlavuoteen toi Exitin kahdeksas vierailu Venäjälle, Aunukseen ja Petroskoihin ihan toukokuun lopussa. Venäjän uusi terrorismin vastainen laki oli kiristänyt seurakuntien tilannetta maassa ja se näkyi myös matkan järjestelyissä. Jokaiselle bändin jäsenelle piti saada ns. 'uskonnollinen viisumi', joiden järjestymistä odotettiin monta kuukautta. Lopulta ne saatiin ja suunta otettiin kohti Wärtsilän raja-asemaa. Rajalla jouduttiin kuitenkin seisomaan, odottelemaan ja täyttämään papereita peräti seitsemän tuntia ennen kuin matka jatkui. Lopputuloksena oli, että äänentoistolaitteet ja valot jouduttiin jättämään Tohmajärven seurakunnan kerhotiloihin odottamaan paluumatkaa. Ne oli listattu kuulemma vääränlaiselle kaavakkeelle, joten niitä ei saanut maahan tuoda. Onneksi Venäjän puolelta löytyi sen verran laitteita, että keikoista selvittiin. Aika unohtumaton startti saatiin kuitenkin juhlavuoteen!

Kesäkuussa sain ainutlaatuisen mahdollisuuden käväistä Kiinassa tutustumassa maailman nopeimmin kasvavaan kirkkoon Kiinan lounaisosissa, Yunnanin maakunnassa. Matkaa johti professori Miikka Ruokanen, joka vei meidät sellaisiin pieniin seurakuntiin, joihin ei turisti koskaan eksy. Kävimme esimerkiksi Kunmingin läheisillä vuorilla sijaitsevassa Yi-heimon kylässä, jossa ei kukaan länsimaalainen ole koskaan käynyt. Myös Tiibetin rajalla sijaitsevassa kuuluisassa Shangri Lan kaupungissa kävimme. Mieleen jäi myös nuori pastori perheineen Lijiangin kaupungissa. Kun he 13 vuotta sitten tulivat kaupunkiin, seurakkunnassa oli 13 ihmistä, mutta tänään heitä on jo 1000! Mitään varsinaisia konsertteja en siellä pitänyt, mutta toki laulu siellä ja toinen täällä. Se oli unohtumaton ja koskettava reissu. Syksyn pysyn kyllä kuitenkin jalat vahvasti Suomen kamaralla.

EtCetera -kuoro on tänä syksynä myös liikkeellä melko ahkerasti ja erityisesti nuo majataloillat vetävät kansaa ja innostavat laulajiakin. Jos et sellaiseen ole eksynyt, tule ihmeessä katsomaan. Niin, ja jos et ole nähnyt sitä vielä, muistutan kuoron musavideosta, jonka teimme viime vuoden Israelin matkalla: https://youtu.be/Ld5q_QfPKW8.

Näiden lisäksi haluaisin vielä kutsua kaikkia Tampereen lähellä asuvia AVARA -kiertueen jäähyväiskonserttiin 3.11. Hervannan kirkossa. Yleisön pyynnöstä soitamme sen vielä kerran! Siinä kuulette vähän "erilaista simojokea", ja ennenkaikkea hienoa folk-henkistä soitantaa, josta vastaa mahtava trio, joka minulla on mukana. Erityisesti täytyy mainita uskomaton muusikko Matti Kallio, joka soittaa pianoa, haitaria, bassoa, huilua, laulaa stemmoja ja tekee monet noista vielä yhtä aikaa!! Muistutan vielä kaikkia 2.12. Turussa pidettävästä Kristus-päivästä! Tarkoitus olisi saada Turku-halli täyteen niin kuin se oli silloin ensimmäisellä kerralla! Enimmäkseen olen kuitenkin edelleen itsekseni tien päällä eri puolilla maata. Siellä on "mies ja kitara" -konsertteja, majataloja, kouluvierailuja ja monenlaista muuta keikkaa. Tulkaa taas moikkaamaan, kun jossain törmäillään!

Uutta

Levyrintamalla tapahtui viime vuonna todella paljon. Isoin juttu meikäläiselle oli varmaan minun musiikkiurani neljäs soololevy, nimeltään AVARA ja sen lisäksi nuo kaksi ihanaa lastenlevyä, SOLINA ja PARASTA LAATUA, joissa sain olla mukana sävelien kanssa.

Tänä vuonna julkaisemme ainoastaan yhden äänitteen ja se on EXITIN JUHLALEVY nimeltä "3.0", joka näkee päivänvalon syyskuussa juhlakiertueen tietämillä. Luulenpa, että siinä on jälleen löydetty jotain uutta, vaikka perusmeininki ja tietenkin sanoma on pysynyt samana! Yhtenä syynä uusiin sävyihin on varmasti tuottajamme Jonas Olsson, joka on melkoinen taitaja lajissaan. Levyyn kannattaa tutustua! Exitin osalta julkaisemme toisen osan siitä suuresta EXIT -laulukokoelmasta, jota olemme jo seitsemän vuotta väsänneet! Viime syksynä julkaisimme ensimmäisessä osassa kaikki laulut ennen vuosisadan vaihdetta ja juhlakiertueella ilmestyy toinen osa "EXIT, kaikki laulut 2000-2017". Siihen on koottu kaikki uuden vuosisadan laulut. Niissä kirjoissa riittää kyllä laulamista ja kitaramiehille treenaamista!

NORDIC PRAISE-CD on edelleen yksi eniten myytyjä levyjä ja uskallan sitä suositella edelleen! Myös levyn arabiankielistä versiota on mennyt mukavasti ja sen verran paljastan, että nyt on tekeillä hebreankielinen versio ja farsinkielistä kovasti mietitään. Katsotaan, mitkä ovet aukeavat! Keväällä julkaisin kauniin musiikkivideon laulusta "The Name Above All Names". Käypä katsomassa ja jos sinulla on ulkomaisia ystäviä, pistä heillekin! Tästä se löytyy: https://youtu.be/qwEKLKnzLBM.

Se, mitä tapahtuu musiikkirintamalla taas jatkossa, on arvoitus itsellekin. Jotain voin siitä kuitenkin jo paljastaa. Olen miettinyt ja työstänytkin eräänlaista huumorilla höystettyä, mutta kuitenkin vakavaa levyä, jolle annoin työnimeksi 'protestilevy' vähän niin kuin Reformaation kunniaksi. Kyllä se sieltä joku päivä varmaan putkahtaa, kun kukaan ei odota tai arvaa? Hiukan olen myös suunnitellut jatkoa Ylistys-CD:lle, josta ihmiset on niin paljon pitäneet. Uusia lauluja on moni tullut kysymäänkin ja tuntuukin, että tuollaista suomalaista ylistyshenkistä musiikkia tarvitaan lisää. Voi olla, että ehkä ensi vuonna sellainen on tulossa, mutta siihen täytyy heti lisätä tuo rakkaalta appiukoltani opittu lisäys "jos Herra suo". Jotain pientä kirjoitushommaakin olen innostunut tekemään ja voipi olla, että ensi vuonna siitä jotain hedelmää kypsyy. Siitä sitten lisää jatkossa. Kuten näette, tällaista melko lailla normaalia tämä meikäläisen muusiikkityö on? Jos jossain sopivasti tiet osuu kohdakkain, tule ihmeessä moikkaamaan ja juttelemaan! Siunausta, iloa ja valoa syksyyn ja talveen!

Kangasalla alkusyksystä 2017 AD.
Pekka Simojoki

sivun alkuun


Simojen kuva  
Suunnittelu ja toteutus: Vexi Savijoki